Kokoomusnaiset toimii

Kokoomusnaiset Strasburgissa
Vasemmalta Pirjo B. Hanna S, Mariana K ja Pirjo S

              

   Tervetuloa Kyrösjärven Kokoomusnaisten toimintaan!

 

Kokoomusnaisten poliittisen toiminnan pohjana ovat kokoomuslaiset vapauden, vastuun ja demokratian, mahdollisuuksien tasa-arvon, sivistyksen, kannustavuuden, suvaitsevaisuuden ja välittämisen arvot.

 Kokoomusnaiset ottaa aktiivisesti osaa ajankohtaiseen keskusteluun sekä nostaa keskustelun uusia aiheita omien tavoitteidensa mukaisesti. Kokoomusnaisten tavoitteena on tunnistaa ja tuoda esiin mahdollisuuksien tasa-arvon epäkohtia sekä esittää niihin ratkaisuja. 

Kokoomusnaisten tavoitteena on tasa-arvoiset mahdollisuudet tarjoava suomalainen yhteiskunta, Eurooppa ja maailma, jossa jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus toteuttaa itseään omien kykyjensä mukaan, aito valinnanvapaus valita oma hyvä elämänsä ja mahdollisuus tavoitella kaikkia unelmiaan.

 

Tervetuloa Kokoomuksen Naisten Liittoon!

Kokoomuksen Naisten Liitto on 100-vuotista taivaltaan juhliva aktiivinen poliittinen vaikuttaja ja kokoomuslaisten naisten muodostama valtakunnallinen järjestö. Toimimme naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseksi, mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi sekä poliittisena järjestötoiminnan kotina tuhansille naisille.

Kokoomusnaiset tarjoaa jäsenilleen vaikuttamisen mahdollisuuksia, korkealaatuista koulutusta sekä yhdessäoloa kokoomuslaisen arvomaailman äärellä ammentaen eväitä poliittiseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja arkeen eri-ikäisten naisten osaamisesta ja viisaudesta.

Kokoomusnaiset kouluttaa ja kannustaa naisia vastuunkantajiksi ja päättäjiksi johtotehtäviin sekä etenemään työurallaan. Teemme työtä rohkaistaksemme ja auttaaksemme naisia oman alansa huipulle sekä nostamme esiin naisjohtajia. Omalla toiminnallamme tuomme esiin, että mikään ala tai politiikan sektori ei ole naisille vieras. Kokoomusnaisista löytyy rautaista osaamista ja verkostoja alalta kuin alalta.

Olemme aktiivinen ja asiantunteva yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja toimija puolueen poliittisessa valmistelutyössä. Olemme muutoksen, uudistamisen ja ennen kaikkea moniäänisen Kokoomuksen etunenässä ja määrätietoisia tavoitteidemme edistämisessä.

Yhteisten tavoitteiden edistämisen edellytys on yhdessä tekeminen, sekä osaava ja toimiva järjestökenttä.  Kokoomuksen Naisten Liiton muodostavat vaalipiirikohtaiset Kokoomusnaisten piirijärjestöt. Piirijärjestöt muodostuvat eri kunnissa ja kaupungeissa toimivista paikallisyhdistyksistä, jotka ovat Kokoomusnaisten toiminnan moottoreita. Kokoomusnaisten toiminnan sydän ovat kuitenkin yksittäiset jäsenet, jotka ovat rohkeita, tulevaisuuteen katsovia ja toimeliaita naisia ympäri Suomen.

Kokoomuksen Naisten Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää joka toinen vuosi kokoontuva edustajakokous ja vuosittain kokoontuva liittokokous. Edustajakokous valitsee liiton puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallituksen jäsenet sekä hyväksyy liiton tavoiteohjelman, Mahdollisuuksien maailma-asiakirjan.

Liittokokous puolestaan päättää liiton toimintasuunnitelmasta, talousarviosta sekä vahvistaa tilinpäätöksen.

Kokoomusnaiset on Suomen vaikuttavin ja uskottavin puoluepoliittinen naisjärjestö.

Maailma ei ole valmis ja tärkeät asiat vaativat puolestapuhujia myös tulevaisuudessa.

 

 

Twiittaa

 

 

KOKOOMUSNAISTEN 

MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA 2020-2021

Kokoomusnaisten tavoitteena on mahdollisuuksiltaan tasa-arvoinen, kannustava ja välittävä yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään. 

Kokoomusnaisten vaikuttamistyön perusta on vahva arvopohja, joka yhdistää suurta joukkoa suomalaisia. Jaamme kokoomuksen arvopohjan: vapauden, vastuun, välittämisen, demokratian, sivistyksen, kannustavuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon. Uskomme yksilön omiin kykyihin ja haluun ottaa vastuuta omasta elämästä. 

Vapaus vaikuttaa omaan elämäänsä kuuluu jokaisen oikeuksiin, mutta sen mukana tulee myös vastuu omista valinnoista. Mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon on oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja luotettavan poliittisen päätöksenteon edellytys. 

Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa Kokoomusnaisille sitä, että jokaisella on mahdollisuus kehittää itseään kykyjensä mukaan. Yhteiskunnan on taattava kansalaisille tasa-arvoiset lähtökohdat ja elämän perusedellytykset. Jokaisella tulee olla yksilön pätevyyteen, osaamiseen ja ahkeruuteen perustuvat tasa-arvoiset mahdollisuudet onnistua. 

Työskentelemme työelämän mahdollisuuksien tasa-arvon eteen ja rohkaisemme naisia etenemään työurallaan. Rakenteita ja asenteita muuttamalla rakennamme työelämää, jossa kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä ja menestyä. 

Vaalimme, arvostamme ja puolustamme suomalaista sivistystä ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kouluttautua. Korkea osaamis- ja sivistystaso on kansakuntamme tärkein voimavara, ja koulutus on mahdollisuuksien tasa-arvomme perusta. Näitä vahvuuksia meidän tulee kehittää entisestään, ja siksi elinikäistä oppimista ja luovuutta on tuettava määrätietoisesti. Sivistyneessä yhteiskunnassa arvostetaan erilaisuutta ja osataan asettua toisten ihmisten asemaan. Tieto yksin, ilman viisautta tai empatiaa, ei riitä. 

Välittäminen on vastuun kantamista itsestä ja toisista. Lähimmäisen auttaminen on jokaisen velvollisuus. Välittämistä ei voi ulkoistaa pelkästään viranomaistoiminnaksi. 

Suvaitsevaisuus on mahdollisuuksien tasa-arvon edellytys. Puolustamme ja edellytämme kaikkien yhdenvertaista kohtelua. Ihmisoikeudet, mittaamaton ihmisarvo ja oikeusvaltioperiaate ovat länsimaisen demokratian perusta. Haluamme yhteiskunnan, jossa kenenkään tausta ei yksinään saa määrätä, mitä hänestä voi tulla. 

Kokoomusnaiset uskoo kannustavaan Suomeen, jossa hyvinvointi tehdään työllä. Kannustavassa yhteiskunnassa koulutus, työnteko ja yritteliäisyys kannattaa aina, työtä tekemällä tulee taloudellisesti toimeen ja palkka vastaa koulutusta sekä työn vaativuutta. Omien vahvuuksien käyttäminen, luovuus ja innovaatiot rakentavat uutta osaamista ja samalla koko yhteiskuntaa. 

Suomi on hyvä ja turvallinen maa asua, opiskella, tehdä työtä, yrittää ja ikääntyä. Meidän tulee tehdä viisaita ja vastuullisia päätöksiä, jotta kehitymme tulevaisuudessa vieläkin paremmaksi. Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ja korkea työllisyys kulkevat käsi kädessä. 

Kokoomusnaiset haluaa turvata hyvinvointiyhteiskuntamme – niin toimeentulon, koulut, neuvolat, terveyskeskukset kuin eläkkeet. Siksi tärkein tavoitteemme on hyvinvoinnin parantaminen työllisyyden kautta. 

TYÖELÄMÄ JA TALOUS 

Työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on korvattava. Suomi ei voi ylläpitää rakenteita, jotka estävät naisten tasa-arvoiset uramahdollisuudet. Äidin työnantaja maksaa isän työnantajaa enemmän vanhemmuuden kustannuksia. Naisten työuria leimaa osa-aikaisuus, määräaikaisuus ja matalapalkkaisuus. Tämä kaikki heikentää naisten urakehitystä, mahdollisuuksia työllistyä vakituiseen työsuhteeseen ja ylläpitää naisvaltaisten alojen heikompaa palkanmaksukykyä sekä näkyy lopulta naisten pienemmissä eläkkeissä. Vanhemmuuden kustannusten korvaaminen ja niiden tasavertaisempi jakautuminen kohtelisi sekä yrityksiä että työntekijöitä tasapuolisesti ja loisi edellytyksiä uudelle kasvulle ja työllisyydelle eläkkeet. Siksi tärkein tavoitteemme on hyvinvoinnin parantaminen työllisyyden kautta.

Perhevapaauudistus on toteutettava viipymättä. Perhevapaat on uudistettava lapsen edun, perheiden joustavamman arjen, tasavertaisen vanhemmuuden ja naisten työurien vuoksi. Uuden perhevapaajärjestelmän on edistettävä mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista töissä ja kotona, huomioitava erilaisten perheiden erilaiset tilanteet ja mahdollistettava pienten lasten vanhempien osa-aikatyö sekä turvattava lapsille yhdenvertaiset lähtökohdat elämään. 

Palkkauksessa pätevyyden ja työpanoksen on ratkaistava – ei iän tai sukupuolen. Naisia on kannustettava ja rohkaistava uskomaan itseensä ja omiin kykyihinsä sekä pyrkimään yhä vaativampiin tehtäviin. Kokemusta ja näkemystä tulee arvostaa työelämässä. Työura ei saa katketa ennenaikaisesti ikäsyrjinnän vuoksi. 

Työelämän jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin aloihin on murrettava. Suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Tarvitaan tekoja, jotka rohkaisevat tyttöjä ja poikia haaveilemaan tulevaisuudesta, ammateista ja työurista sukupuolesta riippumatta. Mielikuvat ja asenteet muokkaantuvat jo varhain lapsuudessa. Kouluissa ja kodeissa on haastettava vanhakantaiset asenteet ja kannustettava lapsia opintopoluille ja tavoittelemaan ammatteja sukupuolesta riippumatta. 

Suomen valtiontalouden velkaantuminen on taitettava ja pysäytettävä. Vastuullista taloudenpitoa ja työllisyyttä vahvistavia toimia on edistettävä määrätietoisesti, sillä ne ovat edellytyksemme tulevaisuuden hyvinvoinnille. 

Työn on oltava nykyistä kannattavampaa ja verotaakkaa on kohtuullistettava. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Toteutetaan verouudistus, joka suosii työntekoa ja yrittäjyyttä sekä vähentää ympäristön kuormitusta ja torjuu ilmastonmuutosta. Verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitiikalle asetettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta. 

Naisten yrittäjyyttä on kannustettava ja yrittämisen esteitä purettava. Naisyrittäjyyttä ja erityisesti yksinyrittäjyyttä haastaa monesti perheen ja työn ristipaineessa tasapainoilu. Yritysten verotusta on kevennettävä, jotta erityisesti naisvaltaiset pk-yritykset voivat kasvaa ja tarjota työtä yhä useammalle. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta on tehtävä nykyistä helpompaa.

Sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme ei kannusta tai palkitse riittävästi työnteosta, yrittämisestä ja kouluttautumisesta. Uuden järjestelmän tulee olla osallistava, selkeä ja joustava sekä poistaa kannustinloukkuja ja huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Uudistuksessa tulee luoda nykyisen, monimutkaisen ja heikosti kannustavan, sosiaaliturvajärjestelmän tilalle vastikkeellinen ja osallistava. 

Ensisijaisesti elanto tulee työstä nyt ja tulevaisuudessa. Tilanteessa, jossa työtä ei ole mahdollista tehdä tai sillä ei tule toimeen, tulee yhteiskunnassa olla huolehtivia turvaverkkoja, jotka suojaavat suurilta kolhuilta ja antavat luottamusta siihen, että tukea on olemassa ja saatavilla tarvittaessa. 

Maailman paras työelämä. Suomalaisesta työelämästä on tehtävä maailman parasta niin laadultaan, tehokkuudeltaan kuin viihtyvyydeltäkin. Samalla tulee ottaa huomioon aktiivinen työllisyyspolitiikka, työntekijöiden turva sekä työntekijöiden palkkaamisen kannustavuus. Hyvä työllisyyspolitiikka on myös hyvää hyvinvointipolitiikkaa sekä tehokasta syrjäytymisen torjuntaa. 

Opintotuen tulorajoja on kevennettävä. Opintotuen alhaiset tulorajat ovat ahkeruuden ja kannustavuuden jarru. Opiskelijalla on oikeus tehdä työtä. Opiskelijat voisivat tulorajojen noston myötä omalla ahkeruudellaan hankkia lisätuloja ja arvokasta työkokemusta. Samalla julkisyhteisöjen verotulot kasvaisivat. Jos opiskelija pystyy yhdistämään työnteon hyvin eteneviin opintoihin, sen pitää aina olla hänelle kannattavaa myös taloudellisesti. 

Työ ja tekijät on saatava paremmin kohtaamaan. Osaajapulaan on vastattava koulutuspanostuksilla. Tarvitaan täsmätoimia, jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä, jotta mahdollisimman moni suomalainen saa mahdollisuuden työllistyä. Koulutuksen on vastattava ennakoiden ja joustavasti työmarkkinoiden tarpeisiin. 

Kaikki mukaan työelämään. Kannustetaan ja tuetaan työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä hakeutumaan työelämään. Korkeampi työllisyysastetavoite edellyttää jatkuvan oppimisen vahvistamista sekä toimia osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi ja työllistymiseksi. 

Maahanmuuttajanaisten kotoutumiseen ja työllistymiseen on panostettava. Se on avain koko perheen kotoutumiseen. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta ehkäisee syrjäytymistä ja tukee integroitumista sekä osallistumista yhteiskunnan päätöksentekoon.

SIVISTYS

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on nostettava. Varhaiskasvatus on elinikäisen oppimisen ja koulutuspolun ensimmäinen ja vaikuttavin askel, jolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja puuttua ajoissa oppimisvaikeuksiin. Siksi tavoitteemme on maksuton pedagoginen osapäiväinen varhaiskasvatus, johon pääsee osalliseksi koko ikäluokka. Luonnollisesti tässä yhteydessä tulee huolehtia päiväkotipaikkojen riittävyydestä, laadusta, kohtuullisista ryhmäkoista sekä ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuudesta. 

Maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lapsen etu ja edistää koko perheen kotoutumista ja kielenoppimista. Kielen oppiminen ja työ ovat parasta mahdollista kotouttamista. 

Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia on laajennettava. Lapsiperheiden valinnanvapautta on lisättävä kehittämällä kunnallisen päivähoidon rinnalle helposti saavutettavia ja joustavia vaihtoehtoja. Palveluseteli on hyvä ratkaisu moneen tarpeeseen ja sen käyttöä on laajennettava. 

Suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakivi on mahdollisuuksien tasa-arvo ja jokaisella on perhetaustasta riippumatta oltava mahdollisuus koulutukseen. Laadukkaasta ja tasa-arvoisesta suomalaisesta koulutusjärjestelmästä on pidettävä huolta. Kustannukset eivät saa olla yhdellekään nuorelle este opiskelulle eikä kenenkään koulupolku saa sen vuoksi katketa. 

Riittävät valmiudet perusopetuksesta. Meidän on varmistettava, että lapset ja nuoret saavat riittävät valmiudet varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja peruskoulun aikana pärjätäkseen jatko opinnoissa. Oppivelvollisuus ei saa päättyä ennen kuin riittävät taidot sekä kirjalliset ja matemaattiset perusvalmiudet on saavutettu peruskoulussa. Vahvistetaan peruskoulua ja panostetaan opettajiin, opintojen ohjaukseen sekä nuorten riittävään tukemiseen. 

Jokaisen perheen on voitava luottaa siihen, että oma lähikoulu on asuinpaikasta riippumatta hyvä ja sisäilmaltaan terve koulu omalle lapselle. Suomen menestyksen, kansainvälisen kilpailukyvyn ja yksilön kannalta olennainen tekijä on, kuinka koulu pystyy tulevaisuudessa kannustamaan nykyistä useampia oppilaita kiinnostumaan opiskelusta, oppimisesta ja itsensä kehittämisestä. Erityisesti lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen korkea kansainvälinen taso on tärkeä säilyttää. 

Opiskelijoita on tuettava omien vahvuuksien löytämisessä, oppimisessa ja kouluttautumisessa taustasta riippumatta. Tarvitaan merkittäviä lisäresursseja opiskelijaterveydenhuoltoon, koulupsykologeihin ja kuraattoreihin sekä opinnonohjaukseen erityisesti nuorten opiskelupolun nivelvaiheissa. Kokoomusnaiset on huolissaan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta erityisesti poikien osalta, joiden pärjäämistä kouluketju ei tue parhaalla mahdollisella tavalla. 

Ryhmäkokojen on oltava kohtuullisia ja kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisia. Jokaisen oppilaan yksilölliset oppimistavat on tunnistettava ja opiskelijoille tulee tarjota omien kykyjen mukaista opetusta. Eritysopetusta tulee tarjota riittävästi. 

Nuoret koulutuksen kautta työelämään. Koulutus ja osaaminen antavat parhaat eväät elämässä pärjäämiseen. Tavoitteenamme on, että jokainen nuori saavuttaa vähintään toisen asteen tutkinnon, jota ilman jääminen heikentää yksilön asemaa työmarkkinoilla ja elämässä. Työn ensisijaisuuden periaatetta nuorten elämässä on vahvistettava. Kaikki työ on arvokasta ja antaa nuorelle toimeentulon lisäksi kokemusta, taitoja ja merkitystä. 

Työelämän ja oppilaitosten yhteyksiä kaikilla koulutusasteilla on tiivistettävä. Monipuolinen osaaminen on Suomen tärkein voimavara. Yrittäjyys- ja ympäristökasvatusta on lisättävä läpileikkaavasti kouluihin. Monipuolista kieltenopetusta on lisättävä ja kannustettava opiskelijoita vaihto-opiskeluun. 

Vahvistamalla matemaattis-luonnontieteellistä osaamista kaikilla koulutusasteilla huolehdimme osaamistason nousemisesta sekä osaamisen ja tarpeen kohtaamisesta. Samalla on tuettava ja rohkaistava tyttöjä ja naisia kouluttautumaan ja myöhemmin työllistymään teknisille aloille. 

Suomelle kansallinen osaamisstrategia. Suomen menestys perustuu osaamiseen. Vahvaa suomalaista osaamispohjaa luodaan uudistumalla rohkeasti, kannustamalla elinikäiseen oppimiseen sekä tarttumalla oikea-aikaisesti muutostrendeihin kuten digitalisaation ja tekoälyn kehitykseen. Osaamisstrategian avulla voimme asettaa vaatimuksia tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnille, koulutusjärjestelmän kehittämiselle sekä sille, mitä tulevaisuudessa pitää osata, ja miten se opetetaan. 

Suomen asemaa teknologian maailmankartalla on vahvistettava. Tieteen ja teknologian kehitys sekä yhteiskunnalliset muutokset, kuten tekoäly ja robotiikka, muuttavat työelämää ja osaamistarpeita nopeasti. Panostamalla yritysten ja tutkimuksen yhteistyöhön, tieteelle ja teknologialle avoimeen asenneilmapiirin ja innostavaan kokeilukulttuuriin tuemme Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja asemaa teknologian maailmankartalla. 

Uutta teknologiaa on hyödynnettävä monipuolisesti opetuspuolella. Uuden teknologian hyödyntäminen tasa-arvoisesti tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tämän asuinpaikkakunnasta riippumatta. Teknologia mahdollistaa opetuksen yksilöllisen eriyttämisen ja sopii oppijalähtöiseen tapaan oppia.

Opettajien jaksamisesta ja täydennyskoulutuksesta on huolehdittava. Huipputason opettajamme aina varhaiskasvatustasolta korkeakouluihin asti mahdollistavat suomalaisten korkean osaamisen ja siksi opettajien työssä jaksamisesta ja osaamisen säännöllisestä päivittämisestä on huolehdittava. Opettajilla tulee olla lakisääteinen oikeus täydennyskoulutukseen. 

Toisen asteen duaalimalli on säilytettävä. Lukion tehtävä on valmentaa korkeakouluun ja ammatillisen koulutuksen valmistaa osaajia työelämään. Lukion kehittämisessä tulee huomioida oppimisympäristöjen modernisoiminen, uuden teknologian hyödyntäminen, yleissivistyksen vahvistaminen ja pedagogiikan kehittäminen. 

Ammatillisen koulutuksen lähiopetus on turvattava. Henkilökohtaisiin opintopolkuihin, laaja alaiseen osaamiseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa on panostettava. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä ja tukea elinikäistä oppimista. Elinkeinoelämän ja yritysten, sekä koulutusta tarjoavien tahojen dialogia ja ennakointia on tiivistettävä, jotta koulutuspaikkoja voidaan lisätä aloille, joille tarvitaan tulevaisuudessa lisää osaajia. 

Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyötä on lisättävä, jotta nuorilla on mahdollisuus hankkia itselleen ammatti tekemällä oppien. Koulutussopimus on otettava laajasti käyttöön nuorten työllisyyden edistämiseksi. Koulutussopimusmallin tavoitteena on edistää työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja tutkinnon suorittamista käytännönläheisesti mahdollistamalla opiskelijoiden joustavat polut työpaikoilla. Nämä toimet parantavat nuorten työllisyyttä ja ehkäisevät myös nuorisotyöttömyyttä. Samalla huolehdimme ammattiosaamisen säilymisestä myös tulevaisuudessa. 

Tulevaisuudessa on tärkeää huolehtia monenlaisista sisäänpääsyreiteistä korkeakouluihin. Erityisesti sellaisten oppilaiden tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista, jotka nykytilanteessa alisuoriutuvat lukio- ja ammattikoulutasolla, mutta innostuvat opiskelemaan osana pääsykoeprosessia tai vasta myöhemmin on huolehdittava. 

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteitä on purettava ja siten hyödynnettävä yhteisestä hallinnosta, tiloista ja innovaatiohankkeista saatavia hyötyjä ja säästöjä. On huolehdittava, että suomalaiset korkeakoulut tuottavat jatkossakin niin osaavia ammattilaisia työelämään kuin laadukasta huippututkimusta tieteen ja yhteiskunnan hyväksi.

Suomen on koulutettava kansastaan kansainvälisiä huippuosaajia ja samalla oltava myös ulkomaalaisille osaajille houkutteleva paikka tulla, opiskella ja työllistyä. Aivotuonnissa on kysymys osaamisen korkeasta laadusta ja tietotaidon hyödyntämisestä. Meidän on löydettävä vastauksia osaajapulaan ja kyettävä tarjoamaan maahanmuuttajalle sujuva väylä oman osaamisen kautta osaksi suomalaista yhteiskuntaa. 

Tunnistetaan työelämän tarpeet ja huolehditaan osaamisen päivittämisestä. Oppiminen on edellytys nykyaikaisessa yhteiskunnassa toimimiseen ja tulevaisuuden työelämässä pärjäämiseen. Erilaiset opintolinjat, -painotukset sekä erikoiskoulut ovat tärkeä osa suomalaista koulutusta ja suomalaisen kilpailukyvyn vaalimista. Tutkintojen suorittamisen lisäksi on painotettava osaamista, tietoa ja taitoja. Osaamisen päivittämisestä ja kokonaan uuden osaamisen hankkimisesta on tehtävä nykyistä joustavampaa läpi elämän. Suomalaisia tulee kannustaa elinikäiseen oppimiseen turvaamalla helposti saavutettavat ja maksuttomat kirjastopalvelut, muuntokoulutus- ja työssäoppimismahdollisuudet sekä joustava opiskelu esimerkiksi avoimessa yliopistossa. 

Suomi lukutalkoisiin. Lukutaito on avain kaikkeen yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa jatko-opinnoista työelämään. Kouluissa tehtävä työ lukutaidon edistämiseksi on tärkeää, mutta myös perheitä on kannustettava yhdessä kotona lukemiseen. Laaja ja laadukas kirjastoverkkomme on otettava laajemmin mukaan lukutalkoisin ja edistämään lukuintoa. Kirjasto mahdollistaa kaikille hyödyn, tiedon ja elämykset. Kunnat voisivat edistää lasten ja nuorten lukutaitoa teatterin ja draaman keinoin. 

HYVINVOINTI 

Sosiaali- ja terveyspalvelut on uudistettava, jotta jokaiselle suomalaiselle turvataan laadukkaat ja tarpeenmukaiset palvelut myös tulevina vuosikymmeninä. 

Suomalaiset elävät terveempinä entistä pidempään. On huolehdittava, että jokaiselle turvataan ennaltaehkäisevä terveydenhoito, ajoissa hoitoon pääseminen, laadukkaat ja toimivat peruspalvelut sekä oikea-aikaiset ennaltaehkäisevät toimet. 

Toteuttamalla valinnanvapauden parannamme palveluiden laatua ja saatavuutta. Valinnanvapauden lisäämisen eri keinot, kuten maksuseteli, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti mahdollistaisivat lähipalveluiden säilymisen ja jopa lisääntymisen. 

Digitaaliset palvelut parantavat terveyspalveluiden saatavuutta, laatua ja asioinnin helppoutta. Teknologiaa hyödyntämällä luomme kokonaan uusia tapoja tuottaa palveluita ja turvaamme hyvinvoinnin jatkumisen myös tuleville sukupolville koko Suomessa.

Nuorten on päästävä nopeammin kuntoutuksen pariin, ei suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutus on alentuneen toimintakyvyn myötä tarjottua tukea kouluttautumiseen ja työllistymiseen elämänkulun eri vaiheissa. Kokoomusnaiset kannattaa kuntoutuksen tarpeessa oleville subjektiivista oikeutta kuntoutukseen eikä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutustakuu takaa oikeuden päästä säädetyssä, riittävän nopeassa määräajassa kuntoutustarpeen arviointiin ja sen mukaisen tukitoiminnan pariin. Diagnoosin puuttuminen ei ole este kuntoutuksen aloittamiselle. Ennakoiva, oikea-aikainen ja toimiva kuntoutus lisää toimintakykyä, tukee hyvinvointia ja tukee näin myös työllisyyttä. 

Toteutetaan terapiatakuu. Mielenterveysongelmat ovat Suomen kansantaudeista kallein ja keskeisimpiä syitä syrjäytymiseen. Haluamme terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Palveluiden sujuvuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitettävä kokonaisuutena niin, että mielenterveys- ja päihdeongelmasta kärsivä saisi apua molempiin ongelmiinsa samanaikaisesti samalta luukulta. Myös sosiaalihuollon palvelut on yhteen nivottava, ja niitä on tarjottava matalalla kynnyksellä ja oikea-aikaisesti. 

Lasten ja nuorten hyvinvointia on tuettava ja etsivää nuorisotyötä on vahvistettava. Sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden välille on luotava toimivat yhteydet sujuvien ja yhtenäisten hoitoketjujen takaamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin miehiin, joista noin joka viides on tällä hetkellä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. 

Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville on tarjottava matalan kynnyksen palveluita julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Hoito ei yksinään riitä, vaan apua on annettava myös elämänhallintaan. Panostukset päihde- ja mielenterveyspalveluihin maksavat itsensä takaisin työkykyisinä ja oman elämänsä hallitsevina ihmisinä. Viranomaisilla tulee olla mahdollisuus ohjata päihteitä käyttävät odottavat äidit pakkohoitoon. 

Kiusaaminen kuriin. Kaikkeen kiusaamiseen tulee olla nollatoleranssi. Tavoitteena tulee olla yhtenäiset toimintamallit koulukiusaamistapauksissa, jotta lapset ja nuoret ovat yhdenvertaisessa asemassa koko maassa. Koulukiusaaminen pitää aina selvittää. Näkymätöntä nettikiusaamista pitää kitkeä entistä tehokkaammin. 

Ikäihmisten asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään on tuettava monipuolisten palveluiden avulla. Ikääntymiseen ei saa liittyä pelkoa oman kodin ja itsemääräämisoikeuden menettämisestä. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että kaikki tarvittavat palvelut ja vanhuudenturvan saa myös silloin kun kotona ei enää pärjää. Ketään ei jätetä yksin. Jokaisella ikäihmisellä tulee olla mahdollisuus saada juuri hänen tarpeitaan vastaavia palveluita.

Ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja laatua on valvottava. Vanhustyön ammattilaisemme ovat jo huippuluokkaa, mutta palvelujen organisointi, johtaminen ja rahoitusmallit kaipaavat uudistusta. Samalla on turvattava pääsy tarvittaessa ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon piiriin sekä kodinomainen ympäristö ja laatu myös palvelutalossa tai pitkäaikaishoidossa. 

Hoitotakuuta on tiukennettava, ja sen rinnalle on luotava hoivatakuu. Hoivatakuulla turvaamme jokaiselle vanhukselle yksilöllisistä tarpeista lähtevät riittävät ja laadukkaat palvelut oikea aikaisesti. Vanhuksen tarvitsemat palvelut on varmistettava nykyistä lyhyemmän määräajan puitteissa. Tämä edellyttää vanhuspalvelulain velvoittavuuden vahvistamista. 

Osaava henkilöstö laadukkaan hoito- ja hoivapalvelun perusta. Vanhustenhoidossa on oltava riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa takaamaan laadukas ja turvallinen hoito. Henkilöstön määrän tulee perustua autettavien kuntoon. Hoitajien on voitava keskittyä hoitamiseen, joten tukipalveluihin tarvitaan muuta henkilöstöä. 

Ikäihmisten virikkeellistä vapaa-aikaa on tuettava. Harrastustakuu tulee toteuttaa myös ikäihmisten parissa ja tavoitteena tulee olla erityisesti toimintakyvyn parantuminen ja yksinäisyyden poistaminen. 

Tilapäinen tuettu hoivavapaa työssäkäyville. Valtaosa ihmisistä on jossain vaiheessa elämäänsä tilanteessa, jossa esimerkiksi oma vanhempi tarvitsee äkillisesti ja väliaikaisesti apua ja hoivaa. Tuettu hoivavapaa parantaisi työssäjaksamista. Samalla vähennetään perinteisen laitoshoidon tarvetta ja ollaan läsnä ikäihmisten arjessa sekä ehkäistään yksinäisyyttä. 

Omaishoitajien asemaa on parannettava ja jaksamista autettava. Välittäminen on vastuun kantamista itsestä ja toisista. Omaishoitajien vapaajärjestelyjä on kehitettävä, sillä jaksamisesta huolehtiminen on ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. Omaishoitoa tukemalla voidaan myös vähentää perinteisen laitoshoidon tarvetta. Omaishoidon ohella kotona asuville ikäihmisille tarjottavia tukimuotoja on yhtenäistettävä ja yhdenvertaistettava valtakunnallisesti. 

Juuri eläköityneiden toimintakyvyn ja aktiivisen elämän edellytyksiä on ylläpidettävä ja tuettava. Eläkkeelle jää kasvavissa määrin terveitä ja aktiivisia henkilöitä, joilla on paljon vireitä eläkevuosia edessään. Heistä jokaisella tulee olla mahdollisuus elää arvokkaasti omaehtoista ja täysipainoista elämää ja toteuttaa aktiivista kansalaisuuttaan. Toimintakyvyn ja terveyden, sekä henkisen vireyden ylläpito ovat korvaamattomassa roolissa. Vapaaehtoistoiminta, kulttuuri ja muut harrastukset tuovat mielekästä sisältöä elämään ja auttavat osaltaan myös torjumaan yksinäisyyttä.

Suomalaiset on saatava liikkeelle. Tarvitaan elintapamuutos, joka lähtee neuvolasta, jatkuu kouluun, työelämään ja eläkkeelle koko elämänkaaren ajan. Liiallinen istuminen on valtava terveysriski, vaikka muutoin täyttäisi nykyiset liikuntasuositukset. Nuorten osalta liikkumiseen kannustetaan harrastustakuun kautta sekä lisäämällä jokaisen koulupäivään tunti liikuntaa. Työelämässä olevia kannustetaan hyöty- ja arkiliikuntaan ja ikäihmisten virikkeellinen vapaa-aika turvataan. 

Oikeus harrastukseen ei saa olla kiinni perheen varallisuudesta. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus kokea onnistumisia liikunnan, taiteen tai muun harrastuksen ja yhdessä tekemisen riemun kautta. Harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja ja tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan ja on monella tapaa eduksi lapsen ja nuoren kehitykselle. Myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä oltaisiin pitkällä, jos jokaisella olisi työ- ja opiskelupolun lisäksi mahdollisuus mieluisaan harrastukseen. 

Harrastustakuun toteuttamisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota eri liikuntaharrastusten tasapuoliseen mahdollistamiseen. Julkinen tuki ja liikuntapaikkarakentaminen on suunnattava nykyistä tasapuolisemmin suhteessa eri urheilulajien harrastajamääriin ja tuen on jatkossa tavoitettava nykyistä paremmin myös tyttöjen ja naisten suosimat lajit. Kun takana on yhteiskunnan tuki, harrastamisen hinta ei nouse pilviin. 

Koulujen tilat hyötykäyttöön ja enemmän perheiden yhteistä aikaa. Koulujen, päiväkotien, järjestöjen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä on tiivistettävä siten, että lasten harrastuksia olisi mahdollista sijoittaa koulupäivien välittömään yhteyteen koulujen tiloja hyödyntämällä. Näin koulujen tilat saadaan iltapäivisin hyötykäyttöön ja perheiden illat vapautuvat aikatauluttamiselta yhteiseksi ajaksi. 

Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä on edistettävä huolehtimalla matalan kynnyksen ehkäisy- ja seksuaaliterveyspalveluiden hyvästä saavutettavuudesta ja luottamuksellisuudesta. Tehokkaat ja laadukkaat perhesuunnittelu- ja ehkäisypalvelut voivat merkittävästi vähentää muun muassa ei toivottuja raskauksia ja seksitautitartuntoja. 

Vahvistetaan naisten itsemääräämisoikeutta muuttamalla aborttilainsäädäntöä yleisen pohjoismaisen mallin mukaiseksi eli lopettamalla muodollisen perusteen ja lähetteen vaatiminen. 

Toteutetaan translain kokonaisuudistus. Uudistetaan translaki ja annetaan julkinen tunnustus jokaisen luovuttamattomalle ihmisarvolle ja oikeudelle olla avoimesti oma itsensä ainutkertaisena yksilönä.

Selvitetään sukupuoleen liittyvien välttämättömien terveystuotteiden siirtäminen apteekissa myytävien lääkkeiden arvonlisäverokantaan. 

Kohti savutonta Suomea. Tupakka on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti mittava kansanterveyden ongelma. Nuorten tupakoinnin ehkäiseminen ja vähentäminen vaativat sekä yhteiskunnan, yhteisöjen että yksilöiden toimia. Pohja tupakoimattomuudelle luodaan lapsena ja siksi erityisesti koulujen ja oppilaitosten rooli tupakoimattomuuden edistäjänä ja päihdevalistajana on keskeinen. Tulevaisuudessa savuttomuuden tulee olla arkea myös kaikilla työpaikoilla. 

Ennaltaehkäisevät syöpien seulontapalvelut tulee varmistaa kaikille tytöille ja naisille, ja niistä on tiedotettava riittävästi. Panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin voidaan saavuttaa säästöjä kalliista ja myös inhimillisesti raskaammista korjaavista palveluista. Osallistuminen valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisiin tutkimuksiin on tehtävä mahdollisimman yksinkertaiseksi ottamalla käyttöön sähköinen ajanvaraus ja uusintakutsut. 

TURVALLISUUS 

Suomen on huolehdittava uskottavasta puolustuskyvystä, jolla turvataan Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus. Sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet ja kansainvälinen epävarmuus on lisääntynyt myös laajemmin. Puolustusvoimille on osoitettava riittävät resurssit, ja läntistä puolustusyhteistyötä on tiivistettävä. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Samanaikaisesti sisäinen ja ulkoinen turvallisuus limittyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Keskinäisriippuvuuden maailmassa maantieteellisesti kaukaiset konfliktit ja kriisit heijastuvat myös Suomen turvallisuuteen. 

Suomen on edistettävä Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämistä. Euroopan unioni on Suomelle turvallisuuspoliittinen valinta ja arvoyhteisö. Siksi on Suomen etu, että Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke lisää unionin jäsenmaiden puolustusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia. 

Suomen on edistettävä Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. Esimerkiksi pakolaiskriisi, kansainvälinen terrorismi ja rikollisuus, hybridiuhat sekä valtioiden rajat ylittävien turvallisuushaasteiden ratkaiseminen edellyttävät tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä. Ylikansallisiin haasteisiin ei ole kansallisia ratkaisuja. 

Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä sekä nostaisi pelotetta loukata Suomen alueellista koskemattomuutta. Nato-jäsenyys ei kuitenkaan korvaisi oman puolustuskyvyn ensisijaisuutta tai muuttaisi maanpuolustuksemme periaatteita: koko maan puolustamista ja yleistä asevelvollisuutta.

Maanpuolustustahtoa on vaalittava huolella tulevaisuudessa, kun seuraavilla sukupolvilla ei ole enää omakohtaista kosketusta sota-aikaan esimerkiksi omien sukulaisten aikalaiskertomusten kautta. Maanpuolustustahtoa ylläpidetään muun muassa asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Maanpuolustuksen on oltava koko kansan asia ja Suomen maa, joka koetaan puolustamisen arvoiseksi. 

Naisten mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen on parannettava. Kutsunnat on ulotettava koskemaan myös naisia, jotta ikäluokkien parhaimmat kyvyt saadaan puolustusvoimien käyttöön. Olisi myös askel yhdenvertaisempaan suuntaan, jos naiset saisivat kutsunnoissa oikea-aikaista tietoa mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. 

Asevelvollisuusjärjestelmää on tarpeen uudistaa, mutta varusmiespalveluksen velvoittavuudesta emme voi luopua. On haettava malleja ja ratkaisuja, joilla voidaan sekä säilyttää yleinen asevelvollisuus että saada nykyistä suurempi joukko naisia suorittamaan asepalvelus. Naisten määrää kriisinhallintaoperaatioissa on lisättävä. 

Kansalaispalvelus täydentämään kokonaisturvallisuutta. Kokoomusnaiset suhtautuu myönteisesti koko ikäluokkaa koskevan kansalaispalvelusmallin kehittämiseen. Mahdollinen kansalaispalvelus ei kuitenkaan korvaa yleistä asevelvollisuusjärjestelmää, vaan täydentää sitä. Kansalaispalvelus toisi maanpuolustukseen osallistumisen niidenkin ulottuville, jotka eivät asevelvollisuutta suorita. 

Sisäisestä turvallisuudesta vastaaville viranomaisille on osoitettava riittävät resurssit. Poliisien määrä on oltava riittävällä tasolla, jotta poliisi on läsnä ja hädän hetkellä nopeasti paikalla kaikkialla Suomessa. Suomalaiset poliisit ovat maailman ammattitaitoisimpia, mistä on pidettävä kiinni. 

Nuorten syrjäytymiseen on puututtava ennaltaehkäisevillä palveluilla ja varhaisella tuella. Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva ja monimuotoinen syrjäytyminen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Tärkeää on, että jokainen nuori löytää tiensä koulutukseen ja työelämään. Hyvinvoiva yhteiskunta, jossa jokainen kokee olevansa mukana, on turvallinen yhteiskunta. 

Nostetaan turvapaikkapolitiikassa naiset, lapset ja perheet etusijalle, jotta apumme kohdistuu heikoimmassa asemassa oleville ja aidosti turvaa tarvitseville. Muutetaan turvapaikkajärjestelmää inhimillisemmäksi siten, että väärinkäytöksiä estetään ja apumme kohdistuu nykyistä enemmän ja tarkoituksenmukaisemmin heikoimmassa asemassa oleville ja aidosti turvaa tarvitseville.

Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava. Laittomasti Suomessa olevat on saatava pois maasta nykyistä nopeammin. Tällöin järjestelmälle uskottavuus säilyy ja pystymme auttamaan aidosti hädänalaisia ihmisiä. Suomen pakolaiskiintiössä YK:n kiintiöpakolaisstatuksen saaneita on priorisoitava, sillä heidät on todettu suojelun tarpeessa oleviksi ja kaikkein hädänalaisimmiksi. Turvapaikan saaneiden kotouttamisessa tärkeintä on työ, koulutus ja kielen oppiminen. 

Jokaisella oikeus omaan koskemattomuuteensa. Seksuaaliseen häirintään, kaikkeen kiusaamiseen ja epäasialliseen käytökseen on oltava nollatoleranssi. Kokoomusnaiset ehdottaa koulujen liikuntatunneille turvallisuusvalmiudesta keskustelemista ja itsepuolustustunteja. 

Raiskauslainsäädännön kokonaisuudistus on välttämätön. Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö tarvitsee kokonaisuudistuksen ja rangaistuksia seksuaalirikoksista on kiristettävä kautta linjan. Rangaistusten tason lisäksi on tarkistettava myös seksuaalirikosten tunnusmerkistöä. Suostumuksen puutteen lisääminen raiskauksen määritelmään parantaisi raiskauksen uhrin asemaa ja oikeusturvaa. Kokonaisuudistuksessa on tarkasteltava erityisesti myös lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkistöä. Lainsäätäjän on suojeltava nuoria lapsia, ja sukupuoliyhteys nuoren lapsen kanssa on säädettävä rangaistavaksi aina raiskausrikoksena. Osana kokonaisuudistusta on myös tarkasteltava lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeuden muuttamista vanhenemattomaksi. 

Lähisuhdeväkivaltaa on ennaltaehkäistävä tehokkaasti. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on edelleen valitettavan arkipäiväinen ongelma Suomessa ja varjostaa liian monen lapsen, naisen ja miehen elämää. Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin ja elämään ilman väkivallan uhkaa. Jokaisessa kunnassa on oltava toimintaohjelma lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Huomio on keskitettävä ennaltaehkäisevään, moniammatilliseen työhön ja tukipalveluihin. 

Lähisuhdeväkivallasta ilmoittamisen kynnystä on madallettava. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden on perustellusta syystä voitava jäädä vain viranomaisten tietoon. Sovittelusta on luovuttava lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä rikoksissa. 

Turvakotipaikkojen määrä on nostettava Euroopan Neuvoston suositusten tasolle ja Istanbulin sopimuksen kokonaisvaltaista toimeenpanoa on kiirehdittävä. Sopimus velvoittaa Suomea avaamaan ympäri vuorokauden auki olevan auttavan puhelimen, lisäämään seksuaalisen väkivallan uhrien palveluja ja turvapaikkoja sekä perustamaan kuntiin matalan kynnyksen tukikeskuksia. Väkivallan uhrien auttamisjärjestelmää on kehitettävä, turvakotiverkostoa on laajennettava ja väkivallan uhreille on taattava sote-alueittain järjestetyt matalan kynnyksen palvelut mukaan lukien 24/7 avoinna oleva palveleva puhelin.

Kunniaan liittyvään väkivaltaan on puututtava tehokkaasti ja uhrien suojelun on oltava keskiössä. Kunniaan liittyvän väkivallan erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta uhka voidaan ennakoida, tilanteen ratkaisemiseksi löydetään oikeanlainen, turvallinen lähestymistapa ja henkilö osataan ohjata asiaankuuluvan avun piiriin. 

Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on kiellettävä erillislailla. Suomen on onnistuttava nykyistä tehokkaammin suojelemaan silpomisuhan alla eläviä tyttöjä ja ryhdyttävä toimiin silpomisen torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiksi, uhrien auttamiseksi sekä tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen. Keskeistä on myös varhaiskasvatuksen, koulun sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten välinen yhteistyö ja tietoisuus sekä ilmoitusvelvollisuus, joita on parannettava. 

Pakkoavioliitot on kitkettävä. Pakkoavioliitot tulee voida mitätöidä tai purkaa Istanbulin sopimuksen mukaisesti muutenkin kuin avioeron kautta. Viranomaisten keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää pakkoavioliittojen ennaltaehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi. 

Suomen kehitysyhteistyön on oltava kasvavassa määrin koulutuksessa ja suomalaisen koulutusosaamisen viennissä kehittyviin maihin tyttöjen turvaksi. Tyttöjen ja naisten koulutus on avain köyhyyden torjumisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja väestönkasvun hillitsemisessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on oltava Suomen kehitysavun nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kehitysyhteistyöllä voidaan puuttua konfliktien, köyhyyden ja niiden aiheuttamien muuttoliikkeiden juurisyihin sekä tukea rauhan rakentamista. Kestävintä on vaikuttaa paikallistason alkulähteillä rauhan ja demokratian rakentamisessa sekä hallitsemattomien maahanmuuttovirtojen ja järjestäytyneen rikollisuuden vähentämisessä. 

YMPÄRISTÖ 

Talouskasvu on rakennettava kestävälle pohjalle eikä velan varaan tai resurssien ylikäyttöön. Tavoitteenamme on hiilineutraali ja energiatehokas Suomi, resurssiviisaat ratkaisut, luonnonvarojen kestävä käyttö, toimiva kiertotalous sekä hyvä ympäristön tila. 

Välittäminen on välittämistä paitsi toisista ihmisistä myös ympäristöstä. Kestävällä kehityksellä edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, turvallista elinympäristöä, kestävää talouspolitiikkaa sekä ympäristöstä huolehtimista. Talouden tasapaino on edellytys yhteiskunnan kestävälle kehitykselle ja toiminnalle. 

Ympäristövaikutukset on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Velvollisuutemme on jättää maapallo tuleville sukupolville parempana kuin se nyt on.

Ympäristö- ja energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen sekä alan teknologian kaupallistamiseen on panostettava. Näin luodaan edellytyksiä torjua ilmastonmuutosta, joka on uhka hyvinvoinnillemme. Suomen kaltaiselle osaamisvaltaiselle valtiolle ilmastonmuutoksen torjunta on valtava mahdollisuus. Puhtaita teknologioitamme ja innovaatioitamme tarvitaan maailmanlaajuisissa ilmastotalkoissa. 

Kaikessa ruoantuotannossa on kannustettava ympäristön kannalta kestävään tuotantoon. Puhdas suomalainen ruoka on tuottajilleen kilpailuvaltti. Kuluttajan on saatava nykyistä paremmin tietoa ruuan alkuperästä ja valmistusolosuhteista kulutuspäätöstensä tueksi. Ruokahävikkiä on vähennettävä ja hyötykäyttöä lisättävä. 

Turvataan luonnon monimuotoisuus. Väestönkasvu, saasteet, ylikulutus ja ilmastonmuutos köyhdyttävät luontoamme. Luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, ja ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. EU:n tulee olla globaali sunnannäyttäjä ja aktiivinen toimija ympäristöasioissa sekä ehkäistä ongelmia etenkin kehittyvissä maissa kehitysyhteistyön avulla. 

Uhanalaisia saimaannorppia on suojeltava ja verkkokalastusta on rajoitettava saimaannorpan levinneisyysalueilla. Saimaannorppa on maailma uhanalaisin hylje ja se on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Saimaannorpan yleisin yksittäinen kuolinsyy on kalapyydyskuolleisuus. 

Torjutaan ilmastonmuutos. Kehitetään keskeisimpiä uusia puhtaita teknologioita ja ratkaisuja Suomessa ja myydään kasvumarkkinoille, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen. Suomi kantaa globaalin ilmastovastuunsa aktiivisella osallistumisella kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön ja etenkin vähähiilisten teknologian ja ratkaisujen kehittäjänä ja viejänä sekä hiilen hinnoittelun edistäjänä. 

Suomesta kiertotalouden kärkimaa. Kiertotalouden avulla torjutaan ilmastonmuutosta ja säästetään luonnonvaroja. Kiertotalouden keskeisiä vahvuuksia ovat resurssiviisas materiaalien käyttö sekä koko tuotteen ja palvelun elinkaaren hallinta. Kiertotalous pitää sisällään myös alustatalouden monet mahdollisuudet. Kiertotalous luo uutta liiketoimintaa sekä uusia työpaikkoja. 

Kannustetaan kierrätyslannoitteiden käyttöön ja edistetään lannan energiakäyttöä. Lanta käytetään sellaisenaan lannoitteena ja maanparannusaineena pelloilla. Siitä voidaan tuottaa myös esimerkiksi biokaasua tai pidemmälle jalostettuja lannoitteita ja lannoitevalmisteita.

Itämeren ja Suomen järvien tilojen parantamiseen on panostettava. Vesistöjemme pelastaminen edellyttää määrätietoisia ja konkreettisia toimia niin kansainvälisellä, kansallisella kuin kansalaisten tasolla. Ympäristötoimia pitää kohdistaa etenkin päästöintensiivisille alueille, jotta voimme huolehtia, että vesistömme välkehtivät kirkkaana. Rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa on vähennettävä koko yhteiskunnassa. 

Jätevesien käsittelyn laatua on parannettava, jotta ravinteet saadaan talteen niin varsinaisista jätevesistä kuin hulevesistä. Ympäristömme kemikalisoituu ja huomiota on kiinnitettävä myös haitallisten aineiden kuormitukseen ja pohjavesien tilaan. Jätevesien kemikaali- ja lääkejäämiin tulee puuttua nykyistä tehokkaammin sekä arvioitava metsien hakkuiden ja ojitusten sekä turvetuotannon toteutustapoja, jotta pistemäisiä päästöjä voidaan vähentää. 

Järkevällä ja pitkäjänteisellä politiikalla Suomen on mahdollista loikata kustannustehokkaasti päästölähteestä päästönieluksi. Tähtäämme siihen, että 2040-luvulla Suomen metsät ja metsämaa sitovat enemmän hiiltä kuin vapautamme Suomen päästöinä taivaalle. 

Kehitetään määrätietoisesti raideliikennettä ja sen runkoverkkoa siten, että keskeisten kaupunkien välisessä liikenteessä juna on ajallisesti ylivoimainen lentämiseen nähden ja teollisuus pystyy tehostamaan rautatielogistiikkaa sekä vähentämään kuljetusten päästöjä. Raiteet muodostavat suurten kaupunkien välille kestäviä työssäkäyntialueita ja takaavat, että tulevaisuuden työpaikat löytävät paremmin osaajansa. 

Halpa vaate tulee kalliiksi. Euroopan mittakaavassa tekstiilijätettä syntyy yli kolme miljoonaa tonnia vuosittain ja määrä kasvaa koko ajan. Tarvitsemme parempia ratkaisuja tekstiilien uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen. Tarvitsemme tekstiilistrategian, jonka tavoitteena tulee olla suljetussa kierrossa tapahtuva tekstiilien ja kuitujen kierrätys. 

Kielletään mikromuovin käyttö kosmetiikassa. Vesistöille ja luonnolle haitalliset mikromuovit kosmetiikassa on helppo korvata haitattomilla vaihtoehdoilla, joita on jo runsaasti markkinoilla. Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa on kuitenkin vain ensiaskel. Tarvitsemme EU:n tasoisia ratkaisuja mikromuovien vesistöihin pääsyn estämiseksi.

 

 

KOKOOMUS

 

Kokoomus haluaa kehittää Suomea vastuullisesti. Uskomme yksilöön, vastuuseen ja vapauteen. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä elämässään ja jossa heikoimmista pidetään huolta. 

 

Kokoomus on paljon muutakin kuin kansanedustajamme, ministerimme ja meppimme – me olemme kansanliike. Teemme arjen pieniä tekoja kukin omalla tavallamme. Kokoomus on aatteellinen harrastus, jonka parissa opitaan aina jotain uutta ja tavataan mahtavia ihmisiä! Toisille tämä tarkoittaa kokouksissa vaikuttamista ja toisille talkootunteja torilla kansalaisten parissa.

 

Kokoomuksen Jäsenliitot ja läheisjärjestöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteistyössä ikaalilaisten kokoomusmielisten kanssa työstettiin tekstiksi Ikaalisten tulevaisuuskuvaa - ja kutsuttakoon julkaisua vaaliohjelmaksi kuntavaaleihin.