SOFIAN MATKASSA — EDUSKUNTAVIESTI 6.8.2020
17.8.2020
|
Tässä viestissä: * TOIMIMALLA OIKEIN NYT VOIDAAN YHTEISKUNTA ONNISTUA PITÄMÄÄN SYKSYLLÄ AUKI * EU-PAKETTI HERÄTTÄÄ KRIITTISIÄ KYSYMYKSIÄ * TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVIÄ UUDISTUKSIA EI VOI LYKÄTÄ * PÄÄRADAN PARANNUS TURVATTAVA HUOLIMATTA HALLITUKSEN EPÄONNISTUMISESTA EU-RAHOITUSHAUSSA * ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA KUULUU KAIKILLE * ULKOPOLITIIKAN VERKOSTON PUHEENJOHTAJAKSI SOFIAN MATKASSA — EDUSKUNTAVIESTI 6.8.2020
Tässä viestissä: * TOIMIMALLA OIKEIN NYT VOIDAAN YHTEISKUNTA ONNISTUA PITÄMÄÄN SYKSYLLÄ AUKI * EU-PAKETTI HERÄTTÄÄ KRIITTISIÄ KYSYMYKSIÄ * TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVIÄ UUDISTUKSIA EI VOI LYKÄTÄ * PÄÄRADAN PARANNUS TURVATTAVA HUOLIMATTA HALLITUKSEN EPÄONNISTUMISESTA EU-RAHOITUSHAUSSA * ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA KUULUU KAIKILLE * ULKOPOLITIIKAN VERKOSTON PUHEENJOHTAJAKSI
--
* TOIMIMALLA OIKEIN NYT VOIDAAN YHTEISKUNTA ONNISTUA PITÄMÄÄN SYKSYLLÄ AUKI Lomakauden päättyessä on käsillä kriittinen hetki siinä, kuinka toista aaltoa hillitään. Tartuntojen nousu Suomessa on johdettavissa matkailuun, joten keskeistä on tehdä täsmätoimia matkailuun ja testaukseen liittyvissä asioissa. Asiantuntijoista ja valtiojohdosta koostuvan tilannehuoneen tai koronanyrkin perustaminen oikea-aikaisen ja tehokkaan päätöksenteon tueksi olisi nyt paikallaan. Kevään ja alkukesän 2020 aikana Suomi onnistui koronavirusepidemian tukahduttamisessa. Vaara ei ole ohi, ja olemme nyt syksyllä uuden haasteen edessä. Pandemia jyllää maailmalla, ja tartunnat ovat lähteneet uudelleen kasvuun useissa maissa. Uuden epidemian uhka on akuutti myös Suomessa, ja tartunnat ovat jo kääntyneet kasvuun myös meillä. Elokuun alkuun mennessä Suomi on luopunut lähes kaikista epidemian tukahduttamiseksi ja estämiseksi asetetuista rajoitteista. Nykytiedon mukaan on erittäin suuri riski, että epidemia palaa varsinkin, kun ihmisten välisen kanssakäymisen määrä kasvaa merkittävästi kesän jälkeen. Nyt ei pidä odotella tilanteen pahenemista, vaan on tartuttava toimiin, jotka estävät epidemian paluuta ennalta ja pitävät toisen aallon mahdollisimman pienenä. Sopiva toimintamalli nyt voi auttaa pitämään yhteiskunnan auki syksyllä. Suomen strategian perusta eli testaa-jäljitä-eristä-ketju ei vieläkään toimi tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Testaamisen ja jäljittämisen tehostamisen lisäksi tarvitaan tartuntoja ennaltaehkäiseviä toimia, jotka kuitenkin rajoittavat normaalia elämää ja taloudellista toimintaa mahdollisimman vähän. Ennakoivasti toimimalla voimme onnistua välttämään yhteiskunnan laajan sulkemisen. Epidemian hallinnan kulut ovat vain murto-osa sulkutoimenpiteiden kuluista ja onnistuessaan tukevat myös talouden toipumista. Ennalta estämiseen on tärkeää tarttua heti. On ryhdyttävä asiantuntijoiden suosittamiin toimiin. Epidemiaa estävien ja hallitsevien toimien jatkamiseen on oltava valmius, kunnes suomalaiset on rokotettu tai epidemian uhka on muuten väistynyt. Maskisuositus ja tarvittaessa -velvoite on viimein annettava erityisesti ruuhkaisia suljettuja tiloja koskien. Etätyötä kannattaa suosia silloin, kun se on mahdollista kontaktien ja joukkoliikenteen ruuhkautumisen välttämiseksi. Alueellisia eroja kannattaa huomioida, kun arvioidaan maski- tai etätyösuosituksia. Olin jo keväällä mukana toimenpidealoitteessa, jossa ehdotettiin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kasvomaskien käytön puolesta kaupoissa, joukkoliikennevälineissä sekä julkisissa tiloissa. Yhdessä turvavälien ja hyvän käsihygienian kanssa maskien käytöllä voidaan estää tartuntoja merkittävästi. Nyt on äärimmäisen tärkeää estää tartuntojen saapumista maan rajojen yli lisäämällä testausta ja tiukentamalla karanteenia ja eristystä. Nykyinen Suomeen tulevien matkustajien omaehtoinen karanteeni ja testauskäytäntö ovat tällä hetkellä liian väljiä. Myös Pirkanmaalla elokuussa todetut kaikki kolme tartuntaa liittyvät matkailuun. Kannattaa miettiä, onko vapaa-ajan matkustaminen ulkomaille nyt todella välttämätöntä. Myös joukkotapahtumien käytännöt ja rajoitukset tulevat uudelleen harkintaan, jotta toisen aallon inhimillinen ja taloudellinen hinta jäisi mahdollisimman pieneksi. Ns. superleviämistapahtumat näyttävät tutkijoiden mukaan olevan koronavirukselle ominainen leviämistapa, sillä monet kantajat eivät levitä virusta juuri kenellekään, mutta harvat levittävät sitä jopa kymmenille muille. Monitieteellinen arvostettujen suomalaistutkijoiden ryhmä toivoo osana ehdotuksiaan Suomen koronatoimien tehostamiseksi, että korkean tartuntariskin toimintoja rajoitetaan superleviämistapahtumien ehkäisemiseksi. Ryhmä uskoo, että puuttumalla superleviämistapahtumiin leviäminen saadaan nitistettyä ilman että kaikkien arkielämän kontaktien määrää on vähennettävä. Yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen, kuten lasten normaalin koulunkäynnin ja läsnäoloa vaativan työssäkäynnin, turvallisuus on pyrittävä takaamaan toimimalla ajoissa.
* EU-PAKETTI HERÄTTÄÄ KRIITTISIÄ KYSYMYKSIÄ Eduskunta saa syyskuussa käsiteltäväkseen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymispaketin koronapandemiasta toipumiseksi. EU on Suomelle keskeinen turvallisuus-, talous- ja arvoyhteisö, ja unionin nopea toipuminen on Suomen talouden ja työpaikkojen kannalta oleellista. Sovun saavuttaminen oli Euroopalle tärkeää. Kokonaisuutena arvioiden paketti jää kuitenkin Suomen kannalta pettymyksen puolelle. Heinäkuun puolivälissä ratkenneissa neuvotteluissa Suomen hallitus onnistui keskeisissä Suomen neuvottelutavoitteissa vain välttävästi. Valtavan paketin sisältö herättää kriittisiä kysymyksiä. Onko paketti Suomen kannalta oikeudenmukainen tapa päästä eteenpäin koronakriisistä? Luoko paketti enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä EU:ssa? Lisääntyvä velka huolettaa, samoin jäsenmaiden kannustimet uudistua ja harjoittaa kestävää talouspolitiikkaa. Muun muassa näihin kysymyksiin pääministerin on eduskunnalle vastattava. Eduskuntaryhmämme päättää kantansa kokonaisuuteen syksyllä käsittelyn ja tarkan harkinnan jälkeen. Jo Suomen lähtöasetelmat neuvotteluihin olivat oudot, kun hallitus julisti, ettei Suomi kuulu mihinkään neuvotteluryhmään. Neuvottelujen aikana Suomi lähestyi perinteistä viiteryhmäänsä säästäväisiä maita eli "nuukaa nelikkoa" (Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Tanska). Suomi herätti närää toiminnallaan sekä nelikossa että muissa maissa lähentymällä nelikkoa toisaalta kuitenkaan sitoutumatta ryhmään. Lopputuloksena Suomi jäi ilman jäsenmaksupalautuksia, jotka nelikko neuvotteli itselleen. Monivuotisessa rahoituskehyksessä tingittiin tärkeistä EU:n tulevaisuustoimista, kuten tutkimuksesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta, vaikka panostuksia juuri näihin tarvittaisiin. Myös panostukset rajaturvallisuuden kehittämiseen jäivät neuvotteluissa valjuiksi. Näihin myös Euroopan parlamentti kiinni huomiota, kun se jo ilmoitti, ettei hyväksy rahoituskehystä nykymuodossa ilman parannuksia. Heikosti talouttansa hoitaneiden maiden on laitettava taloutensa kuntoon. Ongelmana on, ettei tähän liittyviä vaatimuksia sisällytetty pakettiin. Näyttää siltä, että jäsenmaiden johtajat, Suomen pääministeri mukaan lukien, avasivat oven velka- ja tulonsiirtounionille. Suunta on huolestuttava. Taloudestaan heikosti huolehtineet jäsenmaat eivät voi olettaa, että muut pelastavat aina ongelmista ja muutoksia omassa taloudessa ei tarvitse tehdä. EU:n olemassaolon tarkoituksena ei ole siirtää rahoja yksiltä jäsenmailta toisille. Sen sijaan unionia pitäisi luotsata kohti tilannetta, jossa jäsenmaat huolehtivat vastuullisesti omien talouksiensa rakenteiden kestävyydestä ja omista veloistaan. Ei ole oikeudenmukaista, että elvytyksen nojalla paikataan tiettyjen, erityisesti Etelä-Euroopan jäsenmaiden vuosia kestänyttä huonoa taloudenpitoa. Se ei myöskään ole suomalaisten veronmaksajien tehtävä. Siksi koko elvytyspaketilla on oltava selkeät ja tiukat ehdot, jotta rahat käytetään aidosti kriisistä toipumiseen ja kriisivastustuskyvyn vahvistamiseen. Rahankäyttöä pitää ainakin valvoa ja hanat sulkea, jos ehtoja rikotaan. Toivottavasti Ranskan presidentti Macron todella on väärinkäsittänyt EU-sopimuksen sanoessaan, että nyt otettiin historiallinen harppaus tulonsiirtounioniin ja yhteiseen velkaan. Tämä pitää kuitenkin selvittää eduskunnalle varmemmin kuin, että pääministeri Marin olettaa Macronin ymmärtäneen väärin. Tulonsiirtoperiaatteen sijaan elpymisrahastoon pitäisi kytkeä selvä päätös siitä, että kukin jäsenmaa vastaa itse päättämistään veloista itse ja sitä varten tulisi luoda ennakoitava velkajärjestelymekanismi. Suomelle tärkeä oikeusvaltioperiaatteen ja rahoituksen kytkeminen näyttää valitettavasti vesittyneen huippukokouksessa. Monitulkintaista kirjausta oikeusvaltioperiaatteesta tuulettavat sekä Suomen että Unkarin pääministerit, vaikka tavoitteet olivat päinvastaiset. Molemmat eivät voi olla oikeassa. Sinänsä tarvitsemme Euroopan, joka pystyy yhteisiin ratkaisuihin ja päätöksiin. Siihen pitää pyrkiä myös tänä syksynä.
* TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVIÄ UUDISTUKSIA EI VOI LYKÄTÄ Työllisyystoimet eivät voi enää odottaa. Yhä useampi suomalainen on työtön, ja monessa perheessä on hätä. Toukokuussa työttömiä työnhakijoita oli 433 000, joka on 206 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Teoilla on kiire, sillä työttömyys uhkaa nousta syksyllä entistä synkempiin lukemiin. Elvytyksen rinnalle tarvitaan päätökset rakenteellisista uudistuksista. Työllisyyden nosto on välttämätöntä Suomen taloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Kirjoitin aiheesta Aamulehdessä – jutun voi lukea täältä: https://www.aamulehti.fi/a/eb064a4c-a0c3-424f-829c-4cc16c2d2263.
* PÄÄRADAN PARANNUS TURVATTAVA HUOLIMATTA HALLITUKSEN EPÄONISTUMISESTA EU-RAHOITUSHAUSSA Kiritin viime syksyn ja talven aikana hallitusta hakemaan EU-rahoitusta raidehankkeille ja etenkin Pirkanmaan ja koko Suomen kannalta tärkeälle pääradalle (esim. https://www.aamulehti.fi/a/c22586c1-7bd8-4223-be2c-a4876ab4c6cb ). Hallituksella jäi käsijarru päälle asian hoitamisessa, vaikka se lopulta aivan viime metreillä ehtikin hakuun osallistumaan. Niinhän siinä sitten harmillisesti kävi, että koko maan tärkein hanke eli päärata jäi haussa ilman ansaitsemaansa huomiota. On pettymys, että Helsingistä Tampereelle kulkevan pääradan suunnittelu on jäämässä ilman EU-rahoitusta. Rataosuuden erilliseen kunnostushankkeeseen tosin on tulossa Suomen saamasta kaikkiaan 65 miljoonan euron potista 6,5 miljoonaa euroa suunnittelua varten. Pääradan merkitys Tampereelle, Pirkanmaalle ja koko Suomelle on valtava. Se on maamme raideverkon selkäranka, jolla on iso merkitys ihmisten arjen, elinkeinoelämän ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Tampereen ja Helsingin välinen osuus on kaukoliikenteen raideverkon liikennöidyin osa, jonka toimivuus vaikuttaa puolen Suomen yhteyksiin aina Ouluun ja Rovaniemelle saakka. Kaikki saatavissa oleva raha pääradan kehittämiseksi pitää tietenkin hyödyntää. Siksi on käsittämätöntä, että tamperelaisen liikenneministerin ja sittemmin pääministerin vahtivuorolla kävi näin. Tampere jäi hallituksen vitkuttelun takia puille paljaille, ja Turun tunnin juna on saamassa lähes 38 miljoonan euron tuen. Jo aiemmin EU kannusti Suomea hakemaan rahoitusta nimenomaan pääradan suunnitteluun, jotta EU:n vuosien 2021–2027 ohjelmakaudella voitaisiin hakea rahoitusta jo itse rakentamiseen. Hallituksen on nyt huolehdittava siitä, ettei sen epäonnistuminen rahoitushaussa viivytä koko Suomelle tärkeän pääradan hankkeen etenemistä. Hanketta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin ja varmistettava, että pääradalle eli Suomi-radalle saadaan EU-rahoitusta seuraavalla hakukierroksella.
* ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA KUULUU KAIKILLE Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu jokaiselle. Työttömyysturvan taso ei voi riippua ammattiliiton tai työttömyyskassan jäsenyydestä. Siksi teimme Kokoomuksen toimesta aloitteen ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista myös kassaan kuulumattomille. Toisin kuin heinäkuun uutisoinnista saattoi ymmärtää, mistään aivan uudesta kannasta ei ollut kyse, sillä Kokoomus on tavoitellut universaalia kassoista riippumatonta ansioturvaa jo vuosia. Vain noin viisi prosenttia ansioturvan kuluista rahoitetaan kassojen jäsenmaksuilla. Loput 95 prosenttia rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla ja verovaroilla. Tästä syystä myös kassoihin kuulumattomilla pitäisi olla oikeus ansioturvaan työttömyyden sattuessa. Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Ansiosidonnaisen laajentaminen myös kassaan kuulumattomille parantaisi erityisesti nuorten työntekijöiden ja heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa selvästi. Erot siinä, saako henkilö ansiosidonnaista työttömyysturvaa vai peruspäivärahaa ovat merkittäviä. Esimerkiksi ravintola-alan keskipalkalla ero näiden välillä on lähes 800 euroa kuukaudessa. Olen tyytyväinen, että Kokoomuksen aloite ansiosidonnaisen laajentamisesta oikeudenmukaisuuden nimissä jokaiselle sai kannatusta tuoreeltaan läpi puoluekentän. Uudistuksen toteuttamiseen on olemassa eri vaihtoehtoja. Keinot kyllä löydetään, jos tavoitteesta ollaan yhtä mieltä.
* ULKOPOLITIIKAN VERKOSTON PUHEENJOHTAJAKSI Kokoomuksen puoluehallitus nimesi minut taannoin puolueen ulkopolitiikan verkoston puheenjohtajaksi. Verkosto kokoontui viime viikolla etänä puolueen tavoiteohjelman valmistelun merkeissä. Jos olet Kokoomuksen jäsen ja haluat mukaan vaikuttamaan, ohjeet verkostoon liittymiseen löytyy täältä: https://www.kokoomus.fi/vaikuta/ohjelmatyo. Seuraava tilaisuutemme elokuussa käsittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Aurinkoisia elokuun päiviä toivottaen
Sofia Vikman kansanedustaja
p. 040 568 3777 sofia.vikman@eduskunta.fi
http://www.facebook.com/vikman.sofia |