SOFIAN MATKASSA – EDUSKUNTAVIESTI 15.2.2022
17.2.2022
|
Tässä viestissä: * PIRKANMAAN ALUEVALTUUSTO JÄRJESTÄYTYY * VENÄJÄN HYÖKKÄYSUHKA UKRAINAAN KASVAA * OPINTOTUESSA ASKEL AHKERUUDEN SUUNTAAN * INFLAATIO, ENERGIAN HINTA JA ARJEN KUSTANNUKSET * RUOTSIN TIE EI OLE MEIDÄN -KATUJENGIEN TOIMINTAAN PUUTUTTAVA * MITÄ VAIKUTTAVAMPI TIEDUSTELU, SITÄ TURVALLISEMPI ISÄNMAA * POHJOISMAINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA EDELLYTTÄÄ POHJOISMAISTA TYÖLLISYYSASTETTA SOFIAN MATKASSA – EDUSKUNTAVIESTI 15.2.2022
Tässä viestissä: * PIRKANMAAN ALUEVALTUUSTO JÄRJESTÄYTYY * VENÄJÄN HYÖKKÄYSUHKA UKRAINAAN KASVAA * OPINTOTUESSA ASKEL AHKERUUDEN SUUNTAAN * INFLAATIO, ENERGIAN HINTA JA ARJEN KUSTANNUKSET * RUOTSIN TIE EI OLE MEIDÄN -KATUJENGIEN TOIMINTAAN PUUTUTTAVA * MITÄ VAIKUTTAVAMPI TIEDUSTELU, SITÄ TURVALLISEMPI ISÄNMAA * POHJOISMAINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA EDELLYTTÄÄ POHJOISMAISTA TYÖLLISYYSASTETTA
--
* PIRKANMAAN ALUEVALTUUSTO JÄRJESTÄYTYY
Vielä kerran kiitos aluevaaleissa saamastani tuesta ja luottamuksesta! Kiitos myös avusta niin esitteiden jakamisessa, mainosten pystyttämisessä kuin sosiaalisessa mediassa kannustamisesta!
Kokoomuksen vaalivoitto niin valtakunnallisesti kuin Pirkanmaallakin antoi vahvan viestin. Suomalaiset haluavat ratkaisukeskeistä ja taloudellisesti vastuullista päätöksentekoa, jossa ihmisten hyvinvointi ja palvelut laitetaan etusijalle.
Pirkanmaan uusi aluevaltuusto on suuren urakan edessä. Tähän mennessä puolueiden väliset neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä. Ensimmäinen aluevaltuuston kokous on 8.3. Aluevaltuustossa meidän on keskityttävä siihen, että ihmiset pääsevät jonoista hoitoon, palvelut pelaavat, ja ongelmien ennaltaehkäisyyn panostetaan. Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin ihmisten palveluiden pelastamiseksi ja byrokratian minimoimiseksi.
* VENÄJÄN HYÖKKÄYSUHKA UKRAINAAN KASVAA
Ukraina ja Ukrainan kansa on joutunut Venäjän täysin kohtuuttoman painostuksen kohteeksi. Minkään maan ei pitäisi joutua elämään tällaisen uhan alla 2020-luvun Euroopassa. Läntisten demokraattisten valtioiden on pidettävä yhtä ja puolustettava yhteiskuntamalliamme autoritääristen valtioiden paineessa.
Suomelle pienenä Venäjän rajanaapurina on erityisen tärkeää, että itsenäisten valtioiden suvereniteettia kunnioitetaan ja minkäänlaista etupiiriajattelua ei hyväksytä.
Venäjä on pitkään piinannut Ukrainaa sotilaallisesti. Suomen ulkoministeriön mukaan tilanne Ukrainassa on arvaamaton ja voi muuttua nopeasti. Ministeriö kehottaa poistumaan maasta välittömästi. Suomen lisäksi mm. Yhdysvallat, Viro, Britannia, Latvia, Norja, Hollanti ja Japani ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta. Valkoisen talon turvallisuuspoliittinen neuvonantaja arvioi myöhään perjantaina Suomen aikaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mahdollinen aivan lähipäivinä. Saksalaislehti Spiegel kertoo, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA ja maan puolustusvoimat ilmoittivat perjantaina Nato-maille, että Venäjä saattaa hyökätä Ukrainaan keskiviikkona.
Reaaliaikaisen tarkastelun ja oikea-aikaisen päätöksenteon pohjana täytyy olla koruton analyysi. Valitettavasti emme voi sokeasti luuottaa järjen tai oikeuden voittoon, kun kyse on Venäjän arvaamattomasta toiminnasta. Venäjä on tuonut Ukrainan rajan tuntumaan noin 130 000 sotilastaan.
Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan olisi laajat inhimilliset ja taloudelliset seuraukset. Pakotteiden vaikutus näkyisi maailman ja Suomen taloudessa voimakkaasti.
Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu akuuttia sotilaallista uhkaa. Mutta sodanuhka Ukrainassa on todellinen, ja sen vaikutukset heijastuvat myös Suomeen. Edessä on nyt kaksi vaihtoehtoista kehityskulkua.
Ensimmäinen on se, että Venäjä aloittaa hyökkäyssodan Ukrainassa, ja toki siellä tapahtuu jo nyt sotatoimia eri mittakaavassa. Toinen vaihtoehto on, että kireä tilanne ja painostus jatkuu nykyisellään, mikä ei myöskään ole mukava vaihtoehto, koska se lisää painetta ja jännitystä.
Vuoropuhelua kannattaa jatkaa ja etsiä diplomaattista ratkaisua, jolla Venäjä perääntyisi ilman sotilaallista hyökkäystä.
* OPINTOTUESSA ASKEL AHKERUUDEN SUUNTAAN
Hallitus toteutti vihdoin opintotuen tulorajojen pysyvän korotuksen 50 prosentilla. On paikallaan kiittää askeleesta kannustavuuden suuntaan.
Eduskunta äänesti opintotuen tulorajojen korottamisesta viimeksi joulukuussa 2021, kun kokoomus vaati korottamaan tulorajoja 50 prosentilla pysyvästi. Hallituspuolueet äänestivät tuolloin tekemäni esityksen kumoon. Pääasia on toki, että hallitus tuli kahdessa kuukaudessa järkiinsä ja toteutti esityksemme.
Olen ajanut opintotuen tulorajojen korottamista pitkään. Opintotuen tulorajojen korottaminen parantaa kymmenien tuhansien opiskelijoiden hyvinvointia ja lisää maahan 2500 työllistä. Kun ahkeruudesta palkitaan, kaikki voittavat.
Valtiovarainministeriön virkamiesten ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvitykset ovat puoltaneet kauan vaatimuksia tulorajojen korottamisesta.
Riippumaton tutkimusnäyttö osoitti jo kolme vuotta sitten, että liian matalat opintotuen tulorajat ovat haitallinen kannustinloukku. Kun tuloraja korotetaan, opiskelijoiden toimeentulo paranee useilla sadoilla euroilla vuodessa ja julkinen talous vahvistuu miljoonilla euroilla, koska opiskelijat lisäävät työntekoa. Tulorajojen korottaminen mahdollistaa lisäksi arvokkaan työkokemuksen kerryttämisen.
Kela ilmoitti jälleen viime viikolla, että se perii opintotukea pois yli 40 000 opiskelijalta. Kela perii tänäkin vuonna pois opintotukea ahkerilta opiskelijoilta, koska nämä ovat tehneet systeemin mielestä liikaa työtä. Sellaista viestiä meillä ei ole varaa antaa.
* INFLAATIO, ENERGIAN HINTA JA ARJEN KUSTANNUKSET
Arjen kallistuminen näkyy bensatankilla, sähkölaskussa ja mahdollisesti pian myös asuntolainojen koroissa. Ajankohtainen kysymys eduskunnassa on, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta palkalla ja eläkkeellä tulee toimeen ja jotta suomalaisten ostovoima säilyy arjen välttämättömien kustannusten noustessa.
Kokoomus on tarjonnut ratkaisuiksi mm. työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä, sähkön siirtohintojen kuriin laittamista, ammattidieseliä raskaalle liikenteelle kuljetuskustannusten nousua hillitsemään ja kotitalouksien sähköveron laskemista talven pakkaskuukausina hintapiikkejä tasaamaan. Vastuullisia täsmätoimia ilmastotavoitteista tinkimättä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko on kertonut pitävänsä työstämiämme ehdotuksia hyvinä. Siispä toteutukseen - ratkaisujamme saa käyttää.
Eduskuntaryhmämme ei ole mukana perussuomalaisten laatimassa välikysymyksessä polttoaineiden ja sähkön hinnoista, koska oppositioryhmät eivät päässeet yhteisymmärrykseen välikysymyksen sisällöstä. Kokoomus yhtyy epäluottamukseen hallitusta kohtaan asiassa, mutta pidämme perussuomalaisten ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi vastuuttomina ja epärealistisen kalliina. Ehdotusten hintalappua ei lasketa sadoissa, vaan pikemmin miljardeissa euroissa. Fiksusti mietityillä täsmätoimilla saadaan oikeampi apu ilman miljardien aukkoa valtion tuloihin.
* RUOTSIN TIE EI OLE MEIDÄN -KATUJENGIEN TOIMINTAAN PUUTUTTAVA
Poliisi tiedotti viime viikolla pääkaupunkiseudun katujengien välisestä koston kierteestä, joka alkoi viime kesänä. Jengien välienselvittely on johtanut lukuisiin vakaviin väkivallantekoihin: muun muassa pahoinpitelyihin, törkeään vapaudenriistoon ja tapon yritykseen. Myös sivullisia on joutunut vaaraan. Ilmiöön on puututtava määrätietoisesti ja ennen sen laajaa leviämistä myös muualle Suomeen.
Katujengit ovat pääasiassa nuorten miesten muodostamia ryhmiä, jotka leimautuvat tiettyihin kaupunginosiin. Rikosten tekeminen on keskeinen osa jengien toimintaa. Osalla ryhmien jäsenistä on huumekaupan kautta yhteyksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Olen erittäin huolestunut katujengien aseman vahvistumisesta. Kehitykseen on puututtava määrätietoisesti ja ennakoivasti jo ennen kuin tilanne pahenee. Tässä tarvitaan kirkas tilannekuva ja joukko sekä pehmeitä että kovia keinoja.
Jengirikollisuuden aseman vahvistuminen ei ole tullut yllätyksenä. Merkit jengirikollisuuden aseman vahvistumisesta Suomessa ovat valitettavasti olleet nähtävillä jo pitkään.
Olemme esittäneet useita toimia ongelmaan puuttumiseksi. Pahoinvoivia nuoria on autettava, koulujen varhaista tukea on tehostettava ja terapiatakuu on toteutettava.
Näiden pehmeiden toimien lisäksi tarvitaan myös kovia toimenpiteitä. Viranomaisten toimivaltuuksia on lisättävä, rikoshyödyn takavarikointia on helpotettava ja jengirikollisuudesta tuomittavia rangaistuksia on kovennettava.
Kokoomuksen 10 keinoa jengirikollisuuden torjumiseksi: mm. laitetaan lastensuojelu kuntoon, kehitetään ankkuritoimintaa, tehostetaan viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, lisätään poliiseja ja tarvittavia toimivaltuuksia sekä kovennetaan ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia. Poliisitaustainen kansanedustajamme Kari Tolvanen on tehnyt kattavan työn tämän selvityksen taustalla. Lue lisää: https://www.kokoomus.fi/ruotsin-tie-ei-ole-meidan-kokoomuksen-10-toimenpidetta-jengirikollisuuden-torjumiseksi/
* MITÄ VAIKUTTAVAMPI TIEDUSTELU, SITÄ TURVALLISEMPI ISÄNMAA
Olen toiminut tämän kauden ajan uudessa tiedusteluvalvontavaliokunnassa. Toisin kuin muiden valiokuntien työ, tiedusteluvalvontavaliokunnan työ ei ole julkista vaan pääasiassa kokonaan salattua. Julkinen keskustelu tiedustelusta on siis ymmärrettävistä syistä jäänyt vähäiseksi. Viime viikolla eduskunta kuitenkin kävi lähetekeskustelun tiedustelulainsäädäntöä koskevasta hallituksen selonteosta.
Uusi tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan perusteellisen valmistelun jälkeen vuonna 2019. Se oli osoitus demokraattisen päätöksentekomme toimivuudesta kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.
Olimme aikaisemmin liiaksi muiden valtioiden antamien tiedustelutietojen ja hyväntahtoisuuden varassa. Se ei ollut Suomen edun mukainen tilanne. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, mutta siinä edellytetään myös vahvaa omaa panosta. On oltava tietoa, joka myös kiinnostaa kanssamme yhteistyötä tekeviä valtioita.
Tiedustelulainsäädännön tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua turvallisuuteemme kohdistuvilta vakavilta uhilta. Siviili- ja sotilastiedustelu tuottavat analysoitua tietoa ylimmälle valtiojohdolle päätöksenteon tueksi.
Turvallisuusympäristömme on viime vuosina monimutkaistunut ja heikentynyt. Kansainvälisesti tarkasteltuna poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen vaikuttamisen rinnalle on tullut laaja kirjo uusia keinoja. Kyber- ja hybridivaikuttaminen saavat uusia ja vaikeasti ennustettavia muotoja. Viime kuukausien tapahtumat todistavat uuden tiedustelulainsäädäntömme tarpeellisuuden. Myös selonteon johtopäätös on, että tiedustelua koskevan lainsäädännön tärkein tavoite eli kansallisen turvallisuuden parantaminen, on toteutunut.
Vaikuttavampi tiedustelu tarkoittaa suomalaisille turvallisempaa isänmaata. Laaja lainsäädäntökokonaisuus vaatii seurantaa ja mahdollisia puutteita on tarvittaessa korjattava.
Hyväksyimme tiedusteluvalvontavaliokunnassa joulukuussa 2021 yksimielisesti mietinnön tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksesta. Valiokunta valvoo parlamentaarisesti tiedustelutoiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Työmme alkoi vaalikauden alussa. Meille on muotoutumassa vahva ja tervehenkinen tiedustelukulttuuri uuden lainsäädännön määrittelemissä rajoissa.
Käsiteltävän tiedustelulainsäädäntöä koskevan selonteon yhteenvedossa todetaan, että turvallisuusympäristömme on jatkuvassa muutoksessa, ja siksi myös lainsäädäntömme on pidettävä ajantasaisena. Tämä on aivan oleellinen linjaus. Varautuminen toimintaympäristön muutoksiin edellyttää myös valmiutta tarkastella nopeasti lainsäädäntöä, jolla voidaan reagoida muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen.
* POHJOISMAINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA EDELLYTTÄÄ POHJOISMAISTA TYÖLLISYYSASTETTA
Julkisen talouden alijäämä on 10 miljardia euroa (Suomen Pankin arvio). Tähän nähden hallituksen tuoreen työllisyyspaketin mittaluokka on täysin riittämätön. Hallituksen viime viikolla tiedottamien työllisyyspäätösten tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta 110 miljoonaa euroa. Keinot vahvistavat työllisyyttä noin 5100:lla. Hallituksen työllisyysriihen päätökset olivat siis mittaluokaltaan pannukakku.
Hallitus on siirtämässä koko julkisen talouden kestävyysongelman tuleville hallituksille. Hallitus on vain lisännyt pysyviä menoja jo kautensa alussa noin 1,4 miljardilla eurolla ja kasvaneet menot piti kattaa työllisyyden vahvistumisella.
Sinänsä hallituksen nyt päättämä keinovalikoima sisältää monia kannatettavia ratkaisuja, kuten opintotuen tulorajojen nostamisen.
Päätösten mittaluokassa hallitus kuitenkin näyttää unohtaneen, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta palveluineen edellyttää pohjoismaista työllisyysastetta.
Hallituksella olisi ollut poikkeuksellisen hyvä tilaisuus tehdä työn tarjontaa lisääviä päätöksiä, koska Suomea vaivaa tällä hetkellä jopa työvoimapula. Joulukuussa oli uusia avoimia työpaikkoja 91 000. Kasvua oli lähes 80 prosenttia vuodessa.
Kyse on siitä, kannattaako työntekijän ottaa työtä vastaan ja kannattaako yrityksen työllistää. Odotin hallitukselta rohkeampia päätöksiä kannustinloukkujen purkamiseksi ja työmarkkinoiden uudistamiseksi. Työmarkkinoita riivaa kannustimien puute. Osa työttömistä on tilanteessa, jossa rationaalinen ihminen ei lähde töihin.
Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan työttömyysloukussa on lähes 140 000 ihmistä. Näiden ihmisten ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa työtä vastaan, vaikka tilaisuus tarjoutuisi. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan työn kannustimet ovat vain heikentyneet hallituksen päätösten seurauksena. Suunnan pitäisi olla päinvastainen. Kannustavuutta tarvitaan lisää.
Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi hiljattain vuotuisen raporttinsa hallituksen talouspolitiikasta. Talousasiantuntijat ovat syvästi huolissaan siitä, että julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat, eikä hallituksella ole suunnitelmaa tilanteen korjaamiseksi. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan talouden tasapainottaminen pitäisi aloittaa jo ensi vuonna. Talouden elpyminen koronakriisistä on sujunut odotettua nopeammin, mutta silti hallitus aikoo vielä ensi vuonnakin rikkoa menokehykset puolella miljardilla eurolla.
Hallitus lisäsi pysyviä menoja miljardiluokkaa jo kauden alussa ja sitoutui hallitusohjelmassa mittaviin työllisyyspäätöksiin, joilla kasvavat menot oli tarkoitus rahoittaa. Hallituksella oli hallitusohjelmassaan kunnianhimoiset tavoitteet, mutta toimeenpano on jäänyt kauas tavoitteista. Päätöksiä on siirretty aina puoli vuotta kerrallaan riihestä toiseen. Näyttää siltä, että Rinteen-Marinin hallituskaudesta muodostuu talouden tervehdyttämisen kannalta menetetty vaalikausi. Suomalaiset ansaitsevat toimintakykyisen hallituksen, joka pystyy pelastamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen.
Ystävällisin terveisin Sofia Vikman kansanedustaja
p. 040 568 3777 sofia.vikman@eduskunta.fi http://www.sofiavikman.fi
http://www.facebook.com/vikman.sofia http://twitter.com/SofiaVikman |